Kirjaimet ja numerot leikin kautta kiinnostavat monia 4-6-vuotiaan vanhempia, kun lapsi alkaa kysellä, mitä kyltissä lukee tai montako karkkia kulhossa on jäljellä. Tämä artikkeli kertoo, millaiset lelut ja pelit tukevat esikouluikäisen kirjain- ja numerotaitoja ilman painostusta, mitä hankinnoissa kannattaa katsoa ja missä kohdin tavallinen neuvo ei toimi. Kun hyvät valinnat on tehty, kiinnostus pysyy yllä, eikä hyllyyn kerry kalliita ”opetusleluja”, joita kukaan ei käytä.
Miksi leikki toimii paremmin kuin harjoituskirja
Esikouluikäinen oppii kokeilemalla, toistamalla ja liikkumalla. Kirjain jää mieleen paremmin, kun lapsi on itse kaivanut sen hiekkalaatikosta, muotoillut muovailuvahasta tai pelannut sillä pisteen, kuin silloin, kun hän on piirtänyt sen kymmenen kertaa viivoille.
Suomessa esiopetus alkaa yleensä sinä vuonna, kun lapsi täyttää kuusi. Esiopetuksen tavoitteena ei ole lukemaan opettaminen vaan kiinnostuksen herättäminen kieleen ja määriin. Kotona voi toimia samalla periaatteella: tärkeintä on, että lapsi kokee kirjaimet ja numerot hauskoiksi.
Pitkä talvi tekee sisäleikeistä Suomessa tavallista tärkeämpiä. Marras-maaliskuussa iltapäivät ovat pimeitä, ja silloin pöydän ääressä pelattava muistipeli tai lattialle levitetty kirjainpalapeli täyttää juuri sen ajan, joka muuten kuluisi ruudun ääressä.
Lelut kirjainten ja numeroiden oppimiseen esikouluikäiselle
Hyvä opetuslelu tekee yhden asian selkeästi. Laajempaa taustaa eri lelujen tukemista taidoista löytyy artikkelista opettavaiset lelut ja niiden tukemat taidot. Tässä keskeiset lelutyypit esikouluikään:
Magneettikirjaimet ja -numerot jääkaapin oveen maksavat tyypillisesti 8-20 €. Ne ovat edullisin ja käytetyin väline, koska ne ovat näkyvillä joka päivä. Aamupalalla lapsi voi etsiä oman nimensä kirjaimet tai järjestää numerot ykkösestä kymmeneen.
Puiset kirjainpalapelit ja -palikat (15-35 €) sopivat kolme vuotta täyttäneille. Kun kirjaimen muotoa voi kosketella sormilla, myös hienomotoriikka kehittyy. Montessori-pedagogiikassa käytetään samaan tarkoitukseen hiekkapaperikirjaimia, joiden muotoa piirretään sormella.
Muistipelit ja bingot ovat erinomaisia, koska niissä toistoa tulee huomaamatta. Kuvan ja alkukirjaimen yhdistävä muistipeli harjoittaa samalla äänteiden tunnistamista, ja numerobingo opettaa lukujen tunnistamista nopeasti.
Noppapelit opettavat lukumäärää paremmin kuin moni varsinainen ”matematiikkalelu”. Kun lapsi heittää nopan ja siirtää nappulaa viisi askelta, hän laskee, vertailee ja odottaa vuoroaan. Ensimmäisen pelin valintaan on vinkkejä artikkelissa lasten ensimmäinen lautapeli.
Leikkikauppa ja leikkiraha (20-50 € kassakoneineen) yhdistävät numerot roolileikkiin. Hintalappujen kirjoittaminen, rahan antaminen ja vaihtorahan ”laskeminen” tuntuvat lapsesta leikiltä, vaikka kyse on oikeasta matematiikasta.
Suomen kieli asettaa omat vaatimuksensa
Kokenut varhaiskasvattaja katsoo ensin, onko kirjainsarjassa Ä ja Ö. Moni ulkomainen sarja on tehty englanninkieliselle markkinalle, ja niistä puuttuvat suomen tärkeimmät kirjaimet. Lapsi, jonka nimi on Väinö tai Aamu-Ööli, huomaa puutteen heti. Å on ruotsinkielisille perheille yhtä tärkeä.
Toinen tärkeä seikka on äänne. Suomea opetetaan äänteiden ja tavujen kautta. Kirjaimen nimeä (”äm”) olennaisempaa on sen ääni (”mmm”). Lelu, joka lausuu kirjaimet englanniksi tai pelkkinä kirjainten niminä, voi hämmentää enemmän kuin auttaa. Puhuvan kirjainlelun ääntäminen kannattaa siksi kuunnella liikkeessä ennen ostopäätöstä.
Suomi kirjoitetaan lähes niin kuin se äännetään, joten tavuleikit toimivat poikkeuksellisen hyvin. Taputtakaa nimiä tavuittain: ”Ka-ti-ja” on kolme taputusta. Tähän ei tarvita yhtään lelua.
Yleinen myytti: mitä aikaisemmin, sitä parempi
Moni vanhempi uskoo, että lapsen pitää osata lukea ennen koulua, jotta hän ei jää jälkeen. Näin ei ole. Suomalaiset lapset oppivat lukemaan tyypillisesti ensimmäisen luokan aikana, ja sujuvan lukemisen eroja eri-ikäisinä lukemaan oppineiden välillä ei juuri näy kolmannella luokalla.
Painostus voi jopa haitata. Jos 4-vuotias kokee kirjainharjoitukset pakoksi, kiinnostus voi sammua juuri silloin, kun sitä tarvittaisiin. Toisaalta osa lapsista oppii lukemaan itsestään 4-5-vuotiaana, eikä sitä tarvitse jarruttaa. Seuraa lasta, älä kalenteria.
Yleisimmät virheet lelujen valinnassa
Ensimmäinen virhe on liian monen asian tekeminen kerralla. Paristoilla toimiva oppimistabletti, joka laulaa, vilkkuu ja kysyy kirjaimia, numeroita ja värejä samassa ruudussa, viihdyttää hetken mutta opettaa vähän. Lapsi painelee nappeja nähdäkseen valot, ei oppiakseen.
Toinen virhe on se, että lelun ikäsuositus luetaan tasotavoitteena. Pakkauksen merkintä ”3+” on ensisijaisesti turvallisuustieto: EN 71 -standardin mukaan alle 3-vuotiaille ei saa myydä leluja, joissa on irtoavia pieniä osia. Se ei kerro, onko lelu kehitykselle sopivan haastava. Jos esikouluikäisen perheessä on taapero, magneettikirjaimet ja pienet pelinappulat on syytä pitää korkealla. Tarkista aina myös CE-merkintä, sillä Tukes valvoo Suomessa myytävien lelujen turvallisuutta.
Kolmas virhe on lelun ostaminen ilman aikuisen osallistumista. Kirjainpeli, jota ei koskaan pelata yhdessä, jää kaappiin. Esikouluikäinen tarvitsee aluksi pelikaverin, joka näyttää säännöt ja häviää välillä.
Arjen esimerkki: kauppareissusta oppimistilanne
Tuttu tilanne monesta perheestä: 5-vuotias huomaa marketin kyltistä oman nimensä alkukirjaimen ja innostuu. Tähän ei tarvita uutta lelua. Kotona voi tehdä ”kirjainjahdin”, jossa etsitään maitopurkista, muropaketista ja kirjojen kansista kaikki K-kirjaimet. Seuraavana päivänä etsitään numeroita.
Isovanhemmille, jotka etsivät lahjaa lapsenlapselle, tämä on hyvä vihje. Muistipeli tai noppapeli (10-30 €), jota pelataan yhdessä vierailuilla, on usein arvokkaampi kuin 60 euron elektroninen oppimislelu. Lisää ikätasolle sopivia ideoita on artikkelissa lelut 3-5-vuotiaalle.
Lelun valinta etenee käytännössä näin:
– Tarkista, että sarjassa on Ä, Ö ja tarvittaessa Å.
– Valitse lelu, joka keskittyy yhteen taitoon.
– Katso CE-merkintä ja pienosavaroitus, jos perheessä on alle 3-vuotias.
– Suosi leluja, joita voi käyttää myös yhdessä aikuisen kanssa.
– Aloita edullisella ja laajenna vasta, kun kiinnostus on näkynyt.
UKK
Missä iässä kirjainleluja kannattaa alkaa käyttää?
Monet lapset kiinnostuvat kirjaimista 3-4-vuotiaina, usein oman nimen kautta. Isoja puisia kirjainpalikoita voi antaa jo taaperolle muotoleikkiin, mutta varsinainen kirjainten tunnistaminen alkaa tavallisesti esikouluiässä 4-6-vuotiaana.
Ovatko elektroniset oppimislelut huonompia kuin perinteiset?
Eivät välttämättä, mutta niiden hyöty riippuu ääntämisestä ja siitä, keskittyykö lelu yhteen asiaan. Suomeksi oikein ääntävä, yksinkertainen äänilelu voi tukea oppimista. Monitoimilelut, joissa on paljon valoja ja ääniä, viihdyttävät usein enemmän kuin opettavat.
Paljonko kirjain- ja numeroleluihin kannattaa käyttää rahaa?
Hyvän perusvarustuksen saa koottua 30-60 eurolla: magneettikirjaimet, yksi muistipeli ja yksi noppapeli. Kalliimmista leluista ei ole hyötyä, jos niitä ei käytetä yhdessä.
Yhteenveto ja viimeinen vinkki
Esikouluikäinen oppii kirjaimet ja numerot parhaiten leikkimällä, toistamalla ja tekemällä asioita yhdessä aikuisen kanssa. Valitse leluja, joissa on suomen kirjaimet ja oikea ääntäminen, keskity yhteen taitoon kerrallaan ja anna lapsen kiinnostuksen määrätä tahti.
Pidä yksi kirjainlelu aina näkyvillä ja vaihda muut kiertoon kuukauden välein. Kun lelu palaa kaapista kolmen viikon tauon jälkeen, se tuntuu lapsesta taas uudelta.